Villisika (metsäkarju) – Sus scrofa
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Villisika on sorkkaeläin, joka levisi Suomeen 1970-luvulla kaakkoisrajan yli. Villisikoja eli Suomessa myös viime jääkauden jälkeen yli 8000 vuotta sitten.
Nykyään villisikaa tavataan varmimmin Kaakkois-Suomessa ja itäisellä Uudellamaalla, ja sen arvioitu kanta Suomessa on noin 3 400 yksilöä. Lajia tavataan kaikissa maanosissa lukuun ottamatta Etelämannerta.
Villisika on lehti- ja sekametsien laji, mutta on osoittautunut hyvin sopeutumiskykyiseksi. Se on kaikkiruokainen. Lisääntyminen tapahtuu alkutalvella. Porsaita syntyy yleensä 6–10.
Villisikaa metsästetään Suomessa vuosittain satoja yksilöitä.
Kuvaustekstin laatijat:
Mikko Heikkinen/Luomus, 31.3.2023

Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Sus scrofa
Auktorit
Linnaeus, 1758
Yleiskieliset nimet
- villisika (suomi)
- vildsvin (ruotsi)
- Wild Boar (englanti)
Tunniste
http://tun.fi/MX.47926
Taksonominen taso
Esiintyminen Suomessa
Esiintymisen tyyppi
Hallinnolliset lajitiedot
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019
- 2015
- 2010
- 2000
Asiantuntija
- Thomas Lilley
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Nisäkkäät
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa
Alemmat taksonit