Siirry sisältöön

muuntelu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

muuntelu (2)

  1. muunteleminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmuːnt̪elu/
  • tavutus: muun‧te‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muuntelu muuntelut
genetiivi muuntelun muuntelujen
muunteluiden
muunteluitten
partitiivi muuntelua muunteluita
muunteluja
akkusatiivi muuntelu;
muuntelun
muuntelut
sisäpaikallissijat
inessiivi muuntelussa muunteluissa
elatiivi muuntelusta muunteluista
illatiivi muunteluun muunteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi muuntelulla muunteluilla
ablatiivi muuntelulta muunteluilta
allatiivi muuntelulle muunteluille
muut sijamuodot
essiivi muunteluna muunteluina
translatiivi muunteluksi muunteluiksi
abessiivi muuntelutta muunteluitta
instruktiivi muunteluin
komitatiivi muunteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo muuntelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • verbi muunnella + johdin -u

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

muuntelukyky

Aiheesta muualla

[muokkaa]