Kuveit

Kuveitan Valdkund
دولة الكويت
*(Davlat El' Kuveit)*
Flag;	Valdkundznam;
Pälidn	El' Kuveit
Eläjiden lugu (2018)	2,916,467 ristitud
Pind	17,818 km²
Kel'	araban
Valdkundan pämez'	Navaf Al' Ahmed Al' Džaber As Sabah
Päministr	Sabah Al' Halid As Sabah
Religii	islam, hristanuskond
Valüt	Kuveitan dinar (KWD)
Internet-domen	.kw
Telefonkod	+965
Aigvö	UTC+3

Kuveit (arab.: ٱلْكُوَيْت al-Kuwayt, El' Kuveit, persijan lahten araban virkand: [ɪl‿ɪkweːt] i [lɪkweːt]), täuz' oficialine nimitiuz — Kuveitan Valdkund (arab.: دَوْلَة ٱلْكُوَيْت Dawla al-Kuwayt, Davlat El' Kuveit), om emirat-valdkund Azijan suvipäivlaskmpoles. Sen pälidn da kaikiš suremb lidn om El' Kuveit.

Istorii

Vn 1961 19. päiväl kezakud Kuveit tedištoiti ičeze ripmatomudes Sures Britanijaspäi.

Valdkundan ezmäine Konstitucii om vahvištadud vl 1962, toine — vl 1980. Nügüdläine Konstitucii^[3] om vn 1962 Konstitucijan udištadud versii, se om väges vspäi 1992 vajehtusita.

Geografijan andmused

Kuveit om mavaldkundröunoiš Irakan pohjoižes (röunoiden piduz — 240 km), Saudan Arabijanke suves (222 km). Ühthine röunoiden piduz madme — 462 km. Man päivlaskmaižed randad lainištab Indižen valdmeren Persijan laht. Randanpird — 499 km.

Kaikiš korktemb čokkoim om nimetoi taho 306 metrad valdmeren pindan päl Saudan Arabijan röunal läz Irakan röunad.

Londuseližed pävarad oma kivivoi, toižed varad — londuseline gaz, kala, meriproduktad.

Tobmuz

Ohjandusen form om unitarine konstitucine monarhii. Monarh — Navaf Al' Ahmed Al' Džaber As Sabah-emir — om valdkundan pämez' vn 2020 sügüz'kun 29. päiväspäi, edeližen Sabah IV-emiran (ohjasti vll 2006−2020) noremb vell'. Monarh paneb päministrad radsijha, voib pästta radmaspäi parlamentad miččel taht aigal.

Parlament om üks'kodine Nacionaline Suim (arab.: مجلس الأمة Madžlis Al' Umma), se mülütab 65 ühtnijad, kaik rahvaz valičeb 50 heišpäi nelläks vodeks, i päministr paneb radsijha vižtoštkümned ühtnijad-ministrad). Parlament vahvištab kronprincan (valdištmen jäl'gnikan).

Politižed partijad oma kel'don al, no sab säta blokoid kandidatoile valičendoiden aigan. Mehil da naižil oma ühtejiččed valičemižoiktused, toižiden arabižiden monarhijoiden erineden. Sabah Al' Halid As Sabah radab päministran vn 2019 kül'mkun 19. päiväspäi. Parlamentan ühtnijoiden edelstrokuižed valičendad oliba vn 2016 26. päiväl kül'mkud, järgenduseližed lindäs vn 2020 5. päiväl tal'vkud.

Administrativiž-territorialine jagand

Kacu kirjutuz: Kuveitan administrativiž-territorialine jagand.

Valdkund jagase kudeks agjaks (provincijaks, muhafaz:aks).

Eläjad

Kuveitas elädas kuveitalaižed. Vl 2014 valdkundan eläjiden lugu oli 2,742,711 ristitud. Kuveitan Valdkundan statistikan radnikoičend lugi 4,420,110 eläjad ristitištos vl 2019, sidä kesken immigrantad läz 70 %.

Augotižlibundan mödhe (2018): kuveitalaižed — 30,4 %, toižed arabialaižed — 27,4 %, azijalaižed — 40,3 %, afrikalaižed — 1,0 %, toižen augotižlibundan — 0,9 %.

Uskondan mödhe (2013, immigrantoidenke): islamanuskojad (valdkundaline religii) — 74,6 %, hristanuskojad — 18,2 %, toižed uskojad i märhapanendata — 7,2 %.

Toižed järedad lidnad (enamba 100 tuh. ristituid vl 2011, kaik oma El' Kuveitan ezilidnad): Džalib Eš Šujuh, Es Salmii, El' Farvanii, Havalli, Khiten. Kaik eläjad oma lidnalaižed (2020).

Ižanduz

Kuveit om elokaz šingotai industrialine valdkund. Vl 2012 kivivoi oti 94 % eksportad, toine om heretused. Ei ole londuseližid arvoimižid maižandusen avaron šingotesen täht. Tulendad eksportaspäi ületadas mänetusid importan ostmižhe znamasižešti (läz pol'tošt kerdad), i rahapanend (investicijoiden menedžment) om valdkundan sureks sarakoks. Industrijan päsarakod oma kivivoin samine, kivivoinhimine, sauvond i sauvondmaterialiden pästand (cement ezikät), raudan metallurgii (terased), laivansauvomine i laivankohenduz, meriveden känduz reskvedeks, sömtegimišt.

Ei ole raudted valdkundas, avtoteiden kovanke krepindanke piduz om läz vit tuhad kilometrid.

Valdkundan eksport om toreh kivivoi i sen ümbriradmižen produktad, acikližed alkogolid, avtod i toižed likkuimed, kebnad astjad, ujujad libutimed, ujujad dokad, pohjansüvenijad astjad. Kuveitan importan tavarad oma söndtavarad, sauvondmaterialad, likkuimed da niiden palad, sobad. Irdpol'žen torguindan päižed partnörad oma Kitai (Kuveitan eksportan 24 % i importan 16 %), Araban Ühtenzoittud Emiratad (importan 20 %), Indii (eksportan 15 %), Japonii (eksportan 9 % i importan 4 %), Suvikorei (eksportan 11 %), Saudan Arabii (importan 9 %), Taivan' (eksportan 7 %), Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (importan 7 %).

Homaičendad

↑ Kuveitan ristitišton lugun endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
↑ Kuveitan Valdkundan statistikan radnikoičend lugi 4,437,590 eläjad ristitištos vl 2017, sidä kesken immigrantad ottas läz 70 %.
↑ Kuveitan Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)

Irdkosketused

Kuveitan parlamentan oficialine sait (kna.kw). (arab.) (angl.)
Kuveitan e-ohjastusen oficialine sait (e.gov.kw). (arab.) (angl.)

Kuveit Vikiaitas

	Azijan valdkundad
	Azijan valdkundad Afganistan \| Araban Ühtenzoittud Emiratad (AÜE) \| Armenii \| Azerbaidžan¹ \| Bahrein \| Bangladeš \| Brunei \| Butan \| Egipt² \| Filippinad \| Gruzii¹ \| Indii \| Indonezii³ \| Irak \| Iran \| Izrail' \| Japonii \| Jemen² \| Jordanii \| Kambodž \| Kazahstan¹ \| Katar \| Kipr¹ \| Kirgizstan \| Kitai \| Korejan Rahvahaliž-Demokratine Tazovaldkund \| Korejan Tazovaldkund \| Kuveit \| Laos \| Livan \| Malaizii \| Mal'divan Sared \| Mjanmar \| Mongolii \| Nepal \| Oman \| Pakistan \| Päivnouzmaine Timor \| Saudan Arabii \| Singapur \| Sirii \| Šrilank \| Tadžikistan \| Tailand \| Turkanma¹ \| Turkmenistan \| Uzbekistan \| Venäma¹ \| Vjetnam
	¹ Om Evropas mugažo. ² Om Afrikas mugažo. ³ Om Valdmerimaiš mugažo.

[1] Kuveitan ristitišton lugun endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)

[2] Kuveitan Valdkundan statistikan radnikoičend lugi 4,437,590 eläjad ristitištos vl 2017, sidä kesken immigrantad ottas läz 70 %.

[3] Kuveitan Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)

[1]

[2]

[3]